Tiinan (siskorukkani) siirtolapuutarhamökillä on hulinaa, kun neljä siskosta perheineen nauttii yhdessä suomalaisesta kesäpäivästä.
Suomi ja italia raikaa: Tiinallakin on italialainen aviomies, ja minun pojillani italialaiset tyttöystävät.
Joku kysyy suomeksi jotain ja toinen vastaa italiaksi. Jos vastaa.
Useimmiten me vain puhumme kaikki yhteen ääneen, eikä kukaan kuuntele.
Kun parikymmentä henkeä juttelee pienellä siirtolapuutarhan pihatilkulla, niin voi olla, että ääniä kuuluu myös naapuriin, vadelmapuskan toiselle puolelle.
Nyt toteat tietysti " kyllähän ne italialaiset tiedetään miten ovat vilkkaita". Meidän perheessä ei pidä paikkaansa. Nämä neljä Tampereen siskosta ovat saaneet geeniperintönä karjalaiselta äidiltä hurjat puheenlahjat.
Onneksi muiden mökkien asukkaat ottavat meidät joka vuosi ilolla vastaan.
Melusta huolimatta.
Yleisessä rantasaunassa juorutaan: "Italialaiset on tullut mökkiin".
Ollaan (kai) joku nähtävyys.
Joskus saamme nauttia
(onneksi) Sörtsön kanssa kahdestaankin mökkeilystä.
Saunomisesta, uimisesta
ja sateesta.
Eräänä tällaisena kesäpäivänä saimme aamupalavieraiksemme
ystävämme Kirsin ja Jarin.
Odotimme vieraita innokkaasti, joten heräsimme aamulla aikaisin juomaan ensimmäiset kahvikupilliset ja kattamaan ulkopöytää.
( Aurinko paistoi! )
Kirsillä ja Jarilla on 15 lasta ja 37 lastenlasta, tai jotain sinnepäin.
( Älä vaan usko tätä !)
Pöytä notkuu itsetehdyistä herkuista kun menemme heille saunomaan ja iltaa viettämään.
Kirsi on "hullunhauska tyyppi"
ja Jari Tampereen komein aviomies.
Minun tarjoiluni on
"kaupanvalmispakastekanelipulla10min.
uunissajalämmintäpöytään".
Halasimme toisiamme iloisesti
ystäviemme saapuessa.
Kaadoin kahvia Jarille ja Kirsille teetä.
Likaisiin kuppeihin.
Niihin mistä minä ja Sergio olimme juoneet aamulla kahvia.
Kukaan ei olisi (ehkä) huomannut ,
että kupit olivat likaiset, jos Kirsikin olisi juonut kahvia, eikä teetä.
Huono tuuri.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti